Sunday, June 28, 2015

Interrail osa I : Dresden ja Praha

Saksalaisilla opiskelijoilla on lomaa helmi-maaliskuussa. Tänä vuonna siis myös minulla. Ei ehkä mukavin kuukausi matkustaa ympäri Keski-Eurooppaa, mutta eipähän tule liian kuuma eikä ole liikaa turisteja.

Reilipäivä 1 : 09.03.2015 Köln – Dresden - Praha

Herätyskello pirisi mukavasti klo 03.45, jotta ehdin aamuviiden junaan. Torkuin huppu päässä ja laput silmillä kello 10 asti, minkä jälkeen yritin viihdyttää itseäni viimeiset kolme tuntia ristikon, päiväkirjan, musiikin ja kirjan turvin.

Kun vihdoin saavuin Dresdeniin, jätin rinkkani asemalle säilöön ja suuntasin keskustaan. Kävelin modernin kauppakadun halki vanhaan keskustaan, ihailin maisemia ja mikä parasta – nautin auringosta. Vaelsin kaupungin toiselle laidalle Creperie La Galette - kahvilaan vain saadakseni nauttia gluteenittoman tattariletun kera vuohenjuuston ja pinaatin – nam! Auringonlaskun ihailin Frauenkirchen kupolista. Pimeän laskeuduttua suuntasin takaisin juna-asemalle matkatakseni kohti Prahaa.

Auringonpalvontaa Dresdenissä

Reilipäivät 1 - 5 : Praha 09. – 13.03.2015

Saavuin Prahaan illalla puolikymmenen maissa. Juna-asemalla vain pari kioskia oli enää auki. Tarvitsin rahaa, joten menin automaatille (joka muuten tarjosi aika surkean vaihtokurssin). Odottaessani rahojani ja korttiani viereeni tuli miessiivooja, joka sanoi jotain äkäisesti tsekiksi. Selitin englanniksi ja yritin näyttää, että minulla on asiointi kesken. Mies sanoi vain ”f*ck you” ja työnsi minut pois automaatilta saadakseen pestyä seinän automaatin alta. Näin mukava oli ensikosketukseni Tsekkiin ja tsekkiläisiin. Sydän pamppaillen jatkoin kioskille, jotta sain rikottua pienempää rahaa metrolippua varten. Parin linjavaihdon jälkeen pääsin vihdoin couchsurfing-hostini kotikulmille.

Tiistai ja keskiviikko olivat jokseenkin samanlaisia päiviä. Hidas aamu, kävely keskustaan, osallistuminen kävelykierrokselle ja ruokailu. Tiistain kierroksella kuulin enemmän Prahan historiasta ja rakennuksista, kuin olin osannut odottaa. Keskiviikon linnakierros ei pitänyt yhtä hyvin otteessaan johtuen varmasti osittain kylmästä ja hyytävästä tuulesta.

Praha

Torstaina kävelin kilometritolkulla ympäri kaupunkia ja tein muutamia mukavia löytöjä. Lähellä tv-tornia oli pieni tori, jossa yksi koju myi gluteenittomia rawfood-herkkuja, toisesta sai erinomaista kahvia ja bonuksena torin laidalla mies soitti kitaraa. Päivän toisen hyvän kahvin sain nauttia jazz-radiokanavan säestämänä linnan lähellä sijaitsevassa Kafe U Zelenych Kamen - kahvilassa. Lähtiessäni huomasin, että jääkaapissa oli gluteenitonta Celia- olutta. Paluumatkalla kämpille eksyin hieman ja iltalenkistä tuli paljon aiottua pidempi. Noh, ainakin sain ihailla linnan iltavalaistusta. Lepuutin jalkojani suklaanhuuruisessa Choco Cafessa, jota voin vain suositella suklaanystäville. Vaikka jalkani olivatkin rikki kaikesta kävelystä, pakotin itseni vielä swing-tansseihin, missä onnekseni pääsin myös tanssimaan. Ihmiset olivat ystävällisiä ja ottivat hyvin vastaan :)


Prahan tv-torni

Gluteenitonta ruokaa Prahassa:

Gluteenittoman ruoan löytäminen Prahassa ei ollut niin vaikeaa, kuin olin pelännyt. Toisaalta myönnettäköön, että olin etsinyt paikkoja etukäteen netistä. Yleisesti ottaen kasvisravintolat näyttivät tarjoavan myös gluteenittomia vaihtoehtoja. Yhtä niistä kokeilinkin ja hinta-laatu-suhde oli varsin kohdallaan, toisin kuin Pizza Coloseumissa. Pizza oli ilmeisesti Schärin valmispohja, joka on keskeltä aivan liian paksu ja puiseva. Pasta puolestaan oli onnistuttu keittämään lähes yhdeksi klimpiksi ja soosia / lisukkeita oli aivan liian vähän. Kaupungilla kävelessäni huomasin, että Costa Coffee olisi tarjonnut myös gluteenitonta juustokakkua.

Reilipäivä 5 : Praha – Wien 13.03.2015

Harvinaisuus Prahassa
Perjantaina palasin vihaamalleni Prahan päärautatieasemalle, josta vihdoin ja viimein infopisteestä kysymisen jälkeen löysin postilaatikon. Ehkä säälittävin, mitä olen nähnyt. Vaikka yleisesti ottaen pidin Prahasta, olin iloinen astuessani junaan, joka kuljettaisi minut maahan, jossa ymmärtäisin jälleen paikallista kieltä.

No comments:

Post a Comment